keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kangaslöytö

Toivottavasti en ole täällä joskus kehunut kuinka aion rajoittaa kankaideni määrää, sillä eihän se minunkaltaiseltani hamsterilta onnistu. Aina vain tulee vastaan ja tarjotaan kivoja juttuja ja eipä yritetä sälyttää muille tätä, oikein hakeudun kirppiksille haalimaan niitä. Nyt löysin kaksi isoa verhoa Finlaysonin Onni -puuvillaa, miljoonasydämenäkin tunnettu kun tätä on painettu yli miljoona metriä. Kangas oli loistokunnossa, kuin pakasta vedetty.

Olen tässä vähän pähkinyt miten kankaiden säilytyksen järjestäisi kun saan työhuoneen käyttööni. Minullahan on enimmäkseen puuvillakankaita, ja olen lajitellut ne värien mukaan. Tähän asti ovat saaneet olla pahvilaatikoissa, mutta täytyy pyöritellä jos saisi jonkun kauniimman virityksen. Kankaita on paljon, siis tosi paljon, kolmekymmentä banaanilaatikollista. Minulla on kaksi valkoista ja kaksi mustaa seinää ja kumpiakaan en haluaisi piiloon joidenkin hikisten hyllyjen taakse. Siskolikalla on pöytä keskellä työhuonetta ja se voisi olla kätevä, jos vain saisin samalla tavalla sinne pöydän alle laarit joihin kaikki nuot ompelu- ja askartelusälät voisi ahtaa.

tiistai 29. joulukuuta 2015

maanantai 28. joulukuuta 2015

Pikkulapsen nauhallinen hattu (uusi malli)

Päätin tuossa kuun alussa että hion joululoman aikana tämän uuden hatun kaavan valmiiksi. Tein hatusta neljä sovitusversiota ja nyt se on valmis. Halusin hatun koostuvan kuudesta kappaleesta että saan tehtyä näitä sateenkaarihattuja. Tuo sivukappale johon nauha kiinnittyy oli vähän mittaamisen ja pyörittelyn takana, mutta muistin äitini minulle säästämän vanhan talvihatun ja sen avulla siitä tuli lopulta hyvä.

Nyt pitäisi saada jostain keltaista vakosamettia, yksivärisenä keltaisena olisi aika namu..

tiistai 22. joulukuuta 2015

Wanha lehti

Meillä on se hikinen pihamökin rähjä, jota leikkimökkinä käytetään. Murjun yläkerta on toistaiseksi käyttökiellossa lapsilta, mutta muisti niillä on sen verran kehno että taas sain keräillä näitä vaalimiani vuosikertalehtiä hangesta talteen. En malttanut olla mulkaisematta muutamaa, ja osuipa käpäliini Pirkan joulunumero vuodelta 1966. Meillä on varaston hyllyssä tuollainen samanlainen kaljatiivistepurkkikin! Ei muuta kuin Todellista Emäntää kehiin.

torstai 17. joulukuuta 2015

Joulujuttuja

Käytiin ipanoiden kanssa omassa kuusikaupassa. Sovittiin, että kaikki kuuset on yhtä kauniita ja ravisteltiin vähän yhtä ja pistettiin se nurin. Rivakkaan valintaan vaikutti hieman myös kolmekymmentä pakkasastetta. Vanhimmaisen kanssa väännettiin koulun joulujuhlaan pientä suupalaa. Kuorrutus meni vähän munilleen mutta se maistunee ihan kelvolliselta.

Amarylliksestä piti varan vuoksi ottaa kuva kun sällit pelaavat sisällä jalkapalloa. Taitaa olla jouluhepuli lapsilla. Tajusin, että niitä joulusiivoushommia kai tehdään sen takia että sillä saa toimeliaan jälkikasvun pois irtaimiston ja ihan kiinteänkin omaisuuden purkuhommista..

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Tonttuja ja lyhtyjä

Isompaa ja pienempää juttua on tullu kursittua ja kyhättyä mutta en ole sen vertaa joutanut että kuvia olisin muistoksi ottanut. Pakkanen lähentelee paikoitellen kolmeakymppiä, ja olenkin hyödyntänyt sitä jäädyttämällä joulujuhlia varten lyhtyjä. Tulee niin kirkkaita ja paksuseinäisiä, että jonkun on varmaan vaikea uskoa jotta tenavien takia tarvitsee silti tehdä särkymävaraa. Lyhdyille on kai niin kiva tehdä jäynää ja kynttilät saisivat kai olla jotain paristoilla toimivia (jos se tässä kylmyydessä olisi mahdollista) sillä kaikki irtorisut ja kuusen alaoksat jotenkin kummasti löytävät reittinsä näihin.

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Oppipoika (akvarelli)

15*17 cm
Mulla on vaiheessa kuva jonka väritys on vaatinut neljä yritystä ja joka kerta on mennyt poskelleen. Se vaatii perinteistä lääkettä eli ihan uutta kuvaa kehiin. Tämä Oppipoika on ollut mielessä jo jonkun aikaa mutta en ollut ajatellut sitä valmiiksi. Nyt kuitenkin se tuli melkein itsestään. Pidän noista sinisen sävyistäkin, ne on aivan kuin pienen kläppini silmät.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Lippis tilkuista

En voi nyt mitenkään omalta osaltani edistää tuota rakennushommaa joten muuta urakkaahan sitä on keksittävä. Puuhastelen kevääksi varastoon vähän päähänpantavaa. Tykkään tehdä näitä koosteita saman väriyhdistelmän kankaista. Tässä uudessa muodossaan Tampellan sivuverhoa, Marimekon kappaverhoa ja Finlaysonin pöytäliinaa ja tablettia.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Sydänkangasta

Pusasin alkuviikon aikana naapurin nuorelle neidille pitkän juhlapuvun ja otin siitä kuviakin muistoksi. Menin pudottamaan huolimattomuuksissani muistikortin lattialle niin juniorini näppäränä ja nopeana pureskeli sen aivan tunnistamattomaksi. Se niistä kuvista siis. Muitakin kolttuja on työn alla, joten toivotaan parempaa onnea.

Tänään mulla oli taas joutoaikaa mutta ei vieläkään saumaa maalaamiselle, joten ompelin jotain pientä nopeasti valmistuvaa. Ihanan ruskea-valkoisen sydänkankaan sain kälyltä. Puuvilla on luultavasti Tampellan valmistamaa, minulla oli taannoin tällaista puna-valkoista ja siinä oli painatukset hulpioissa. Ostin lisää päällystettäviä nappeja, ne on niin kivoja. Näihin isoihin mulla ei ole mitään laitetta, mutta ompelen ne paljain käpälin ja hyvin on kestänyt ja tulee sileä.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kolttu ja kalsareita

Kuopukseni on vihdoin kasvanut niin paljon että vaatteet alkavat käydä pieniksi. En pysty nyt muuhun keskittymään niin ompelin sitten joutessani yhden pikku mekon ja parit pöksyt. Ajattelin ensin tehdä leggingsejä mutta sukat lentävät heti veks joten tämä ennestään hyväksi todettu terällinen malli saa jatkaa. Mekko on lyhyehkö, mutta pakko olla sillä täällä on opittu ryömimään. Kohta on ilo juhlistaa sitä että pieni työläs vauvani on pian se taapero joka tyhjentää kaappeja ja syö kaiken mikä lojuu lattioilla tai liikkuu riittävän hitaasti...

tiistai 24. marraskuuta 2015

Froteisia bodyja


 Tein ajankuluksi pari bodya Metsolan oranssi-valkoisesta joustofroteesta.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Raitapaita


Sainpa viimein ne kaivatut neulat tasosaumuriin ja pääsin muuntamaan tuoreita kangasostoksia vaatteiksi. Musta-valkoinen vinoraitatrikoo Metsolasta, siskolikkakin kiitteli laadukkaaksi kun oli itselleen siitä päällepantavaa ehtinyt tehdä.

torstai 19. marraskuuta 2015

Lakki unikkopuuvillasta

Kangasta on ostettuna ja vaatteita on leikattuna vaan ei ilmeisesti kulje kusti siellä eteläisessä päässä eikä kyörää minulle neuloja tasosaumuriin. Tylsillä on turha yrittääkään, ei tule kuin hyppytikkiä.

Purin turhautumista hurauttamalla mini-unikosta tällaisen hatun. Tämä ei ole lempikuosejani, mutta itsekin kohta jukuripäisenä eukkona pidän taustalla olevasta Isolan ajatuksesta, hän kun suunnitteli muiden muassa tämän Unikkonsa kun Armi-täti oli julistanut ettei halua rehuja Marimekon kankaisiin.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Myrkkypullo (akvarelli)

15*17 cm
Pelkäsin että tämä väritys menee pahasti metsään mutta ei, hyvin toimii ja oli ihan sitä haettua. Nyt on monta niin kivaa kuvaa kesken ja uusia mielessä että olisi mukava saada vähintään tunti arkipäivästä nipistettyä maalaamiseen.

tiistai 17. marraskuuta 2015

Pikkukukkaroita

Oon tässä vähän harjoitellu noita kukkaronkehysten kiinnittämistä. Ostin kehykset jo viime vuonna, mutta eka yritys meni munilleen ja heitin homman sikseen (huippuluokan kärsivällisyys). Nyt arvelin nysvätä koulun ja kyläseuran joulumyyjäisiin jotain, ja tein kukkarosta uuden kaavan. Kehyksetkin kiinnittyivät paremmin, kun ensin liimasin ja liiman kuivuttua vasaroin kehyksen sisäpuolelta. Kehyksiä saa kai vähän joka paikasta, nämä ostin kangastukku.comista, josta löytyy ihan kiitettävästi vaihtoehtoja.

lauantai 14. marraskuuta 2015

Lakki Vaahteramäen Eemeli -puuvillasta

Ompelin tuosta vasta löytämästäni eemelikankaasta hatun. Tähän tuli mukavasti tarinallisuutta, vaikka kuvio onkin vähän haastava asetella niin että kappaverhoksi ommeltu kangas tulisi mahdollisimman isosti hyödynnettyä.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isänpäivää!

Ihan ite tein! (ekaluokkalainen)
”Se on sinun syysi”, sanoo äiti. ”Kun aina annat luvan kaikkeen, niin poika on kuin onkin mennyt pilalle”.
”Hän vain pitää eläimistä”, isä selittää. ”Ja niin sitten lähtikin kissan kanssa”. 

”Sinun olisi pitänyt saada hänet innostumaan vaikka tekniikasta. Olisit ostanut hänelle vaikka rakennussarjan tai pölynimurin niin hän olisi touhunnut sen kimpussa”.  

Mutta isä ei ole samaa mieltä: ”kissa on elävä, sen kanssa voi leikkiä ja kuljeskella ulkona, voiko esimerkiksi rakennussarjaa juoksuttaa paperitupon perässä, voiko pölynimuria kuljettaa taluttimessa? Ei hän leluja tarvitse vaan ystävän”. 

”En minä ymmärrä mihin hän semmoista tarvitsee”, sanoo äiti. ”Samanlaisiahan ne ovat, lapset kuin lapset. Kuhkivat itsekseen nurkassa ja tekevät tammenterhoista ukkoja ja eukkoja. Semmoista kun saa katsella, niin tulee mieli hyväksi”. 

”Niin sinusta mutta minusta ei. Kodissa pitää olla sekä kissoja että koiria, ja kavereita iso roikka ja piilosleikkiä ja tyynysotaa. Lakkaavat lapset karkailemasta”. 

”Silloin rupeavat vanhemmat karkaamaan”, sanoo äiti.

Eduard Uspenski:  Fedja-setä, kissa ja koira

lauantai 7. marraskuuta 2015

Valkoinen pöytäliina (ja valkoinen maa)


Hankin tämän puhtaanvalkoisen liinakankaan jo alkuvuonna, mutta vasta nyt sain ommeltua käänteet siihen. Tämä on osoittautunut niin laadukkaaksi että pakko suositella aivan varauksetta, jos joku sattuisi liinaa etsiskelemään tässä juhlakauden kynnyksellä. Kangas pysyy ryhdikkäänä ja sileänä ja tahroista ei tarvitse huolehtia kun liina kestää 90 asteen konepesun. Tätä saa ostaa kangastukku.comista ja metrihinta on 13 euron luokkaa.

Meillä on vihdoin lunta! Eikä vain nimeksi, vaan yön aikana sitä tuli sen verran että pääsee kolaushommiin.