keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Kangaskasseja muovikassin mallilla

Löysin tämän hauskan pukkikankaan Kontista. Se oli ommeltu kahdeksi verhoksi ja paikoitellen kärsinyt, mutta huonot kohdat asettuivat sopivasti pois leikattaviin kohtiin. Nämä menevät koululaisille kirjasto- ja jumppakasseiksi, tämä koko on kätevä moneen.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Muovilaatikko

Taas tuli yksi muovilaatikko taloon. Kohta saan laittaa pahvilaatikot kokonaan menemään kun nämä on niin kätevän kokoisia, ja lelut ajelevat tällä hetkellä lähinnä pahvilaatikoissa.

Podimme ekaluokkalaiseni kanssa nanosekunnin mittaista ei-ole-mitään-tekemistä -kriisiä ja keksin innostaa tuon tarmokkaan pikkupojan kanssani hieromaan raksalta piipusta vanhan kalkkikuorrutteen pois. Pölinä oli ihan kauhea ja kaikista suojaimista huolimatta aika häiritsevä, mutta onneksi saimme tuon nopeasti valmiiksi.

Mietin, tekisinkö tuon pinnoituksen itse vai jätänkö siipalle. Hän on harjoitellut sokkelin rappausta ja jälki on ollut nättiä. Teen muuriin jonkun maalauksen. Tarkempaa käsitystä siitä ei vielä ole, koska lattioiden värivalinta on vielä auki mutta nyt tuntuu että siihen tulee joku köynnösmäisesti muuria kiertävä kuva, pitkänmallinen ja varsin värikäs, tietenkin.

torstai 24. marraskuuta 2016

Lakanat

Joku viitseliäis oli kyörännyt kylän kirppikselle lakanoita. Olivat isokokoiset ja hyväkuntoiset, ja ennen kaikkea mitä herkullisimman väriset.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Lelulaatikoita

Meillä on aina osa leluista varastossa, koska käytännössä niiden kerääjä on lopulta äiti ja se äiti ei jaksa niihin kompastella ja on lisäksi mukavuudenhaluista sorttia. Lisäksi lelut säilyttävät viehätyksensä ja tuntuvat kuin juuri saaduilta pienen paussin jälkeen. Lapset halusivat ottaa esille "uusia leluja", ja siitä äidistä tuntui että nyt tarvitsisi lisää lelulaatikoitakin. Olin jo aikeissa hankkia niitä tylsiä, kohtuullisen helposti rikkoutuvia mutta sentään pinottavia läpikuultavia muovilaatikoita, kun huomasin kysyä vähän värikylläisempää ja vähän käytettyä oikealta hepulta oikeaan aikaan. Saimme aluksi kolme tällaista Sarviksen valmistamaa hyvänkokoista laatikkoa vuosimallia 1975. Mukavaa, että joukkoon mahtui yksi huikaisevan oranssikin.

Olen ehtinyt liikkua paljon ja lukea hienoja kirjoja. Tänään luin Ville Kormilaisen kirjoittaman ja Kauppakamarin kustantaman Työ, treeni & Elämä, Superpomojen 24 tuntia -opuksen ja minusta tuntui, että olen tehnyt jotain oikein kun en ole vielä hukkunut näihin pikkulapsivuosiin vaan olen onnistunut naperoiden lisäksi vaalimaan ja haaveitani ja harrastuksiani.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Tietyö (akvarelli)

15*17 cm
Taustan väritys meni vähän huitomiseksi, sillä tein sitä aina vähän kerrallaan muiden askareiden lomassa. Meillä on niin mukavat pakkaskelit että sisälle ei malttaisi ollenkaan. Aurinkokin vielä näkyy ja tekee kaiken vielä paremmaksi.

Olen ryhtynyt ottamaan topakoita askelia kohti työllistymistä eli omaa yritystä. Kuopukseni saa kasvaa vielä tovin, ja minä ehdin opiskella mistä kaikesta olisi suunnilleen oltava kartalla ennen varsinaista toiminnan aloittamista. Olen kahden yrittäjän jälkeläinen, ja olinkin pitkään varma ettei minusta ainakaan yrittäjää tule, mutta niin se vain menee että tunnen tämän olevan ainoa oikea vaihtoehto. Kuten Jansson Vilijonkan suuhun kirjoittaa: päätökset on tehtävä oikeassa mielentilassa.